Deborah Harkness - Lumottu

"Diana Bishop on nuori historiantutkija ja tunnetun noitasuvun jälkeläinen, joka löytää salaperäisen käsikirjoituksen, joka johdattaa hänet  seikkailuun. Muut noidat, demonit ja vampyyrit alkavat seurata häntä, koska he haluavat saada käsikirjoituksen käsiinsä. Mitä tapahtuu, kun sekaan heitetään vielä komea vampyyrimies, josta nainen ei osaa pitää käsiään irti?"

Minä suhtauduin alkujaan kirjaan hyvin suurella innokkuudella. Historiaa ja magiaa, mikä parempaa! No ensimmäiset sivut olivat nautintoa ja pidin siitä, mutta sitten luin eteenpäin ja tajusin, mitä oli tulossa. Kliseinen kirja siitä, kuinka kaksi olentoa, jotka eivät saisi rakastua toisiinsa kohtaavat toisensa ja heille lankeaa kohtalokas tehtävä!
Minua suunilleen raivostutti, miten kirjailija kirjoitti kirjan. Ainut asia, joka salli minun antaa kaksi tähteä, eikä vain yhden, oli omaperäinen idea.
Idea siis oli hyvä, todella hyvä, mutta toteutus oli kankea ja huono. Muutamilla muutoksilla, kirjasta olisi voinut tulla ihan onnistunut, jotta se ei olisi ollut taspaksua puuroa, joka ainoastaan tylsistytti ja inhotti.
Ehkä olen hivenen liian kriittinen, mutta minun mielestä tälläisiä kirjoja on aivan liikaa maailmassa, kaipaisin jotain vaihtelua. Miksi ihmeessä kaikkeen pitää tunkea viiteen miljoonaan käytettyjä juonikuvioita, rakkaussuhteita yms?
Omaperäisyys kunniaan, minä sanon. Ehkä kaikki on jo näihin päiviin mennessä kirjoitettu, mutta kirja silti minusta liikaa noudatti samaa kaavaa, kuin ne sadat muut kirjat.

Sanon, että jos kaipaa jotain aivotonta, hieman tylsistyttävää ja mielikuvituksetonta luettavaa, kannattaa tämä kaivaa kirjaston hyllystä käsiinsä. Sinun ei pidä yhtään ajatella mitään, kun luet tätä ja loppuratkaisunkin tiedät jo, kun herra vampyyri astuu esiin.